Herra S
Musta tuntuu, että olen vähän hukassa sen suhteen, mitä haluan herra S:stä. Sain kesällä pahasti siipeeni, mutta pääsin ahdistuksesta ja ikävistä tuntemuksista yli yllättävän nopeasti. Siitä, kun toisella ei ollut aikaa ja haluja katsoa, mihin potentiaalistamme olisi ollut. Se oli aika raadollista ja turhauttavaa, kun tunnetta oli. Yhteensopivuutta, monellakin tasolla. Olen aika intensiivinen ja syvästi tunteva ihminen, jahka joku pääsee koskettamaan syvemmältä. En yleensä jää voivottelemaan kenenkään perään, vaan käsiteltyäni ja hyväksyttyäni asian, menen eteenpäin. Joku jäi kuitenkin jäytämään. Kumpaakin. Jotain jäi kesken... jotain mahdollisesti hienoa. S laittoi viestiä kaksi viikkoa sitten, josko olisi haluja katsoa, mihin meistä voisi vielä olla. Ettei tarvitsisi jossitella enää, kummankaan. Mietin asiaa hetken. En siksi ettenkö olisi tiennyt mitä sydämessäni halusin, vaan siksi, etten ole tyhmä. Jos joku sanoo ettei hän ole varma mitä haluaa minusta, se on turn off, ei t...